Sekajätetutkimus valmistui – biojätettä lajiteltiin laiskemmin, muovipakkauksia ahkerammin
Biojätettä päätyy sekajätteen joukkoon hieman aiempaa enemmän. Tämä selviää tuoreesta sekajätteen koostumustutkimuksesta, jonka mukaan biojätettä on asukkaiden sekajätepusseissa noin 25 prosenttia. Valtakunnan tasolla sekajätepusseissa on biojätettä lähes 30 prosenttia. Muovipakkausten lajittelu taas on parantunut etenkin taajamassa.
Käsin tehtävä sekajätetutkimus on ainoa keino saada selville, miten me Keski-Suomessa oikeasti lajittelemme jätteitä kodeissamme. Sekajätteen koostumustutkimusta ovat mukana rahoittamassa Mustankorkea, Sammakkokangas ja Keski-Suomen Liitto. Kesällä 2026 tehty tutkimus tehtiin jo viidettä kertaa. Tutkimus on tehty 2–3 vuoden välein alkaen vuodesta 2015. Tutkimus toteutettiin Sammakkokankaalla, jossa jätteet lajiteltiin yhteensä 28 jäteluokkaan.
Sekajätepusseista löytyi biojätettä noin 25 prosenttia. Määrä on hieman kasvanut aiemmista vuosista, sillä esimerkiksi vuonna 2021 biojätettä oli 23 prosenttia. Vaikka biojätteen määrä näyttää hienoista nousua, niin määrä on kuitenkin aika samalla tasolla edellisvuosien kanssa. Olemme kuitenkin edellä valtakunnan tasoa, sillä muualla Suomessa biojätettä on ollut sekajätteen joukossa 30 prosenttia. Biojätteen määrään lasketaan mukaan myös pehmopaperi, jota Sammakkokankaan alueella oli biojätteen määrästä jopa 5 %.
– En usko, että lajittelun onnistumisessa on kiinni lajitteluun liittyvän tiedon puutteesta. Nyt pitäisi pystyä vaikuttamaan asennoitumiseen, jotta mm. biojätteen määrää saataisiin pienemmäksi, tuumii Sammakkokangas Oy:n toimitusjohtaja Outi Ruuska.
Kiitosta tulee muovipakkausten lajittelusta etenkin taajamassa. Taajamassa muovipakkauksia oli sekajätteen seassa 12,7 prosenttia, kun taas haja-asutusalueella niitä oli 14,10 prosenttia. Vuonna 2015 muovipakkausten määrä oli 22 % ja siitä määrä on joka tutkimuskerralla laskenut. Muutos johtunee siitä, että taajamassa on nykyään useimmilla kiinteistöillä erilliset muovinkeräysastiat.
Sekajätteen koostumustutkimuksen tekivät Jyväskylän ammattikorkeakoulun opiskelijat Linda Rosberg-Kulha ja Ilona Viro kesällä 2026 opinnäytetyönään. Yhteensä he lajittelivat kesällä käsin lähes 2 700 kiloa sekajätettä, joka tarkoittaa kahden henkilöauton painon verran roskia.
– Meillä ei kummallakaan ollut aiempaa kokemusta sekajätteen lajittelusta ja työ jännitti alkuun. Sekajätteen lajittelu osoittautui kuitenkin työksi siinä missä mikä tahansa muukin työ. Kesän aikana pääsimme kurkistamaan ihmisten arkeen. Roskat kertoivat omaa tarinaansa kulutuksesta ja elämästä, Rosberg-Kulha ja Viro miettivät.
Välillä roskapusseissa näkyi se, että kotona oli siivottu varastoa, tai eteisen kenkähyllyä oli käyty läpi. Ja näkyipä siellä pilkkireissukin matopurkin muodossa.
– Juhannuksen jälkeen löytyi paljon makkaraa ja jopa kokonainen syömätön pizza oli heitetty sekajätteeseen pahvikuorineen, kertoo Viro.
Roskapusseja avatessa tutkijat yllätti myös kahvin suodatinpussien suuri määrä. Ne saisi lajitella biojätteeseen.
– Aiemmin koin itse biojätteen keräämisen hankalaksi, koska sitä ei synny kotonani kovin paljon. Monesti biojäteastia alkoi haista ennen kuin se oli lähelläkään täyttä. Päätin hankkia keittiööni biojätteelle pienemmän ja juuri omaan biojätemäärään sopivan astian ja nyt se tulee tyhjennettyä tiheämmin, vinkkaa Viro.
Sekajätepusseihin oli eksynyt hieman aiempaa enemmän sähkölaitteita, mutta määrää voivat vääristää yksittäistapaukset.
– Sekajätteen joukosta löytyi yllättäen sähkökäyttöinen poravasara, jolla oli painoa kuusi kiloa. Sähkölaitteet saisi palauttaa ilmaiseksi sähkölaiteromuun, Rosberg-Kulha kertoo.
